Haluaisitko aloittaa sisältömarkkinoinnin, mutta et halua kuulla sanaakaan funneleista, brändistä, ostajapersoonista, liideistä ja muusta inbound-jargonista? Tämä blogi on sinulle, työskentelit sitten startupissa tai 10 vuotta toimineessa yrityksessä, jossa sisältömarkkinointi on vielä hyödyntämätön voimavara.

 

 

Mitä sisältömarkkinointi tarkoittaa? 

​

Se on markkinoinnin muoto, jossa potentiaalisille asiakkaille tarjotaan juuri heitä kiinnostavaa ja hyödyttävää sisältöä. Lisäarvon tuottamisen kautta syntyy arvostusta ja asiakasta hilataan hiljalleen kohti sitä pistettä, jossa hän on valmis vetämään ostohousut jalkaan. Matkan varrella saat ensin ihmisen ymmärtämään ongelmaansa paremmin, sen jälkeen arvioimaan ratkaisuita sekä löytämään syyt asiointiin juuri sinun kanssasi.

 

Sen sijaan että kenkäkauppa mainostaisi kaikille "osta kolme paria kahden hinnalla", se tarjoaa vinkit oikean kengän valintaan jalkatyypin tai urheiluharrastuksen vaatimusten pohjalta. Sisältömarkkinointi sopii mainiosti sekä B2C- että B2B markkinointiin. Erityisen hyvin se puree tilanteissa, joissa ostaja ei ole vielä tiedostanut tarvettaan, saati päätynyt selvittämään eroja ratkaisuiden tarjoajien välillä. Tällöinhän suora myyntitarjous ei toimi, vaan rauhallinen lämmittely on paikallaan. Yritys on enemmänkin tietoa tarjoava, helposti lähestyttävä ystävä kuin Ostos-TV:n mainos.

​

Olennaista sisältömarkkinoinnissa on sen strateginen aspekti: eli kyse on pitkäaikaisesta, johdonmukaisesta työstä, ei yksittäisestä kampanjasta. Formaatteja voi olla monia: video, podcast, blogi, webinaari, infograafi jne.

Sisältömarkkinointia ei kannata tehdä, jos toivoo yhden yön ihmeitä eikä ole valmis panostamaan sisällöntuotantoon pitkällä aikavälillä.  

​

Miksi tehdä sisältömarkkinointia? 

 

Sisältömarkkinointi helpottaa myyntiä, sillä lisäät todennäköisyyttä sille, että potentiaalinen asiakkaasi on jo kuullut sinusta ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Parhaassa tilanteessa asiakas ottaa yhteyttä sinuun. Asiakassuhteestasi tulee hyvässä lykyssä kestävämpi, sillä hänelle ei ole umpimähkään myyty jotakin, vaan olet pystynyt ohjaamaan häntä kohti oikean tuotteen valintaa. 

 

Samaan aikaan näyttäydyt kiinnostavana toiselle tärkeälle kohdeyleisöllesi: potentiaalisille työnhakijoille. Kun jaat itsestäsi muutakin kuin satunnaisia työpaikkailmoituksia Oikotiellä, saat enemmän relevantteja hakemuksia ja rekrytointi on kaikkiaan nopeampaa sekä halvempaa.

 

Miten lähteä liikkeelle? 

 

• Tutustu toimialaasi digitaalisesti. Toisin sanoen selvitä, mitä kilpailijasi tekevät niin Googlessa kuin sosiaalisen median kanavissa. Tee vaikkapa perinteinen SWOT-analyysi oman asemoitumisesi pohjalle ja löydä ne mahdollisuudet, joilla voisit erottua. Tyylin ei tulisi olla päälleliimattu, vaan jotakin yrityksesi kulttuurista ja arvoista kumpuavaa. Joskus ulkopuolisen apu on paikallaan.  
   

• Piirrä auki kohderyhmäsi ja hahmota, missä kanavissa he todennäköisesti liikkuvat ja millainen sisältö olisi heidän saappaissaan kiinnostavaa / helpottaisi heitä ostamaan sitä tuotetta tai palvelua, jota myyt. Jos et vielä tunne kohderyhmääsi, tee tutkimusta ja haastattele. Sisällön tulee olla aina kohdennettua, muuten se ei ole vaikuttavaa tai palvelevaa. 
   

• Listaa tämän jälkeen sisältöjen aiheita vaikka Exceliin ja mieti, mikä olisi järkevin tapa näiden toteuttamiseen. Kaikki asiantuntijat organisaatiossasi eivät välttämättä halua itse kirjoittaa, joten mieti millä vaihtoehtoisilla tavoilla heidän kompetenssiaan voidaan hyödyntää. Viestinnän ammattilainen osaa kerätä tiedon esimerkiksi haastattelemalla teknistä asiantuntijaa. Sisältösuunnitelma on tärkeä työväline, jossa aikataulutetaan toimenpiteitä ja jaetaan hommia sisäisesti.
   

• Kun tarjoat potentiaaliselle asiakkaalle häntä kiinnostavaa tietoa, mieti mihin haluat häntä seuraavaksi ohjata. Laitetaanko artikkelin loppuun muita saman aihepiirin blogeja: “Saattaisit olla kiinnostunut näistä”. Vai ohjataanko ottamaan yhteyttä tai tilaamaan vaikkapa demo? Muista että sisältömarkkinoinnilla tulee olla selkeitä ja mitattavia tavoitteita. Älä laske pelkästään sitä, kuinka moni luki blogisi vaan kuinka moni teki jonkin toimenpiteen sen pohjalta? Entä mitä ovat pidemmän aikavälin tavoitteet? Tavoitteita voi helposti täsmentää, kunhan ensin on rykäissyt sisältöjunan liikkeelle. 
   

• Kuvitus on tärkeä osa sisällöntuotantoa. Kun jaat postauksen sosiaalisessa mediassa, kiinnittyy yleensä lukijan huomio ensimmäisenä kuvaan. Jos se on geneerinen kuvapankkikuva (kuten tässä blogissa) voi olla, että emme pysähdy edes lukemaan koko tekstiä. Osana sisällöntuotannon suunnittelua pitääkin tehdä se päätös, miten kuvitusta tullaan tekemään: löytyykö yrityksen sisältä graafikko tai valokuvaaja vai ostetaanko nämä suosiolla ulkoa? 
   

• Kun tekstit viedään lopulta nettisivuille, tulee niissä huomioida hakukoneiden tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sisällytämme tekstiin niitä hakusanoja, joita oletamme kohdeyleisön käyttävän esim. Google-hauissaan.
  
  Esimerkiksi sairastuessasi kuulut todennäköisesti jompaan kumpaan kategoriaan: etsit mahdollista diagnoosiasi oireidesi perusteella tai oikeaa hoitoa oletetun tautisi perusteella. Tällöin hakujasi voivat olla:

 

“kurkkukipu ja kuume” 

“flunssa oireet” 

“flunssan hoito” 

“flunssa lääke”

 

Jos olen nyt flunssalääkkeen edustaja ja haluan ohjata nämä haut omaan sisältööni, jossa myyn lääkettä, pyrinkin siis upottamaan nämä hakusanat tekstiini.

 

Mitä enemmän saman aihepiirin sisältöjä nettisivuillani on, sitä ylemmäksi Google yritystäni hakutuloksissa nostaa. Mikäli haluan varmistaa erottautumiseni, voin maksaa Googlelle tästä mainostilasta. 

 

• Sen sijaan jos jaan tekstin sosiaalisessa mediassa, tulisi huomiota kiinnittää enemmänkin otsikointiin ja saatesanoihin. Esimerkiksi:

 

“90% flunssapotilaista on saanut hyödyn uudesta lääkkeestä”

“Tiesitkö että kausiflunssaa voi nyt ehkäistä tehokkaalla lääkkeellä?”

 

Sähköpostimarkkinoinnissa sama huomion herätys tehdään otsikkorivillä. Muutenhan viestiäsi ei edes avata, vaan se päätyy suoraan roskakoriin. Jos kuitenkin panostat vain klikkiotsikkoon, jonka sisältö ei vastaa odotuksia, luot samankaltaista mielikuvaa yrityksestäsi kuin iltapäivälehdet. Älä anna klikkihimon astua todellisten tavoitteidesi tielle. Pääasia on kuitenkin löytää relevantteja asiakkaita, ei ketä tahansa.  

 

Tässä kohtaa huomautan myös,  että paraskaan sisältömarkkinoija ei ole selvännäkijä. Jotta voidaan tehdä tulosta, pitää välillä myös mennä vähän metsään. Tämä on ok.  

 

• Sisältö on arvokas. Jos et usko, niin laske itse ne työtunnit, jotka asiantuntijallasi menee tekstin suunnitteluun ja toteutukseen. Usein tähän vaaditaan useampi ihminen. Hintalapuksi voi tulla helposti parikin tuhatta. Kannattaako se?
  
  Tämä riippuu yksinkertaisesti sisällön laadusta. Hyvä sisältö voidaan kierrättää helposti viisikin kertaa eri yhteyksissä, jos se tuottaa lukijalleen lisäarvoa ja on edelleen ajankohtainen. Usein käy kuitenkin niin, että sisällöntuotantoon menee suhteessa liikaa aikaa ihan vaan prosessin takia: jos joku muu kuin viestinnän ammattilainen tuottaa tekstiä, on se välillä yhtä kyseenalaista ajankäyttöä kuin että noviisi alkaisi itse opettelemaan sähkötöitä. 

 

Huolehdi siis siitä että prosessit ovat tehokkaita ja oikeat ihmiset käyttävät aikansa tähän. Arvioi tuloksia ja pyri kehittämään tekemistä jatkuvasti. 


 

Kiteytettynä

 

Vaikka hyvä suunnittelu onkin elintärkeää, ei siihen tulisi jäädä jumiin. Joskus on hyvä vain saada pää auki ja lähteä liikkeelle. Budjettia, sisällöntuotannon frekvenssiä, käytettävien kanavien määrää ja tavoitteita voidaan lisätä lennosta. 

​

Tärkeintä on omistautuminen sille ajatukselle, että kyllä, olemme valmiita astumaan ulos norsunluutornistamme ja haluamme asettaa itsemme alttiiksi sille riskille, että joku ei välttämättä tykkääkään meistä. Entäs sitten? Todennäköisempää on kuitenkin, että pitkällä aikavälillä onnistumme löytämään enemmän ihanneasiakkuuksia sekä -työntekijöitä.

​

​